Ekspatin elämää leimaavat samaan aikaan tunteet kaikkivoipaisuudesta ja yksinäisyydestä. Kaikkivoipaisuus saa nuoren tanskalaisnaisen radiota kuunnellessaan ajattelemaan, että hänpä kirjoittaa Jamie Cullumille ja pyytää tätä Pemban pikkukaupungin kalaravintolaan keikalle. Kun on jonkin aikaa tottunut siihen, että mitä tahansa voi saada, niin sortuu ajattelemaan, että kaikki on vain käden kurotuksen päässä.
Cullumilla on naistenlehtien mukaan brasilialainen tyttöystävä (ja miksei olisi?), joten hän varmaan on kiinnostunut kehitysmaista. Maputossa Britannian lähettiläs flirttaili sen verran mukavasti, että kyllä hän varmaan maksaisi keikan. Yksi puhelu, yksi sähköposti.
Yksinäisyys taas saa ruotsalaisvapaaehtoisen lähettelemään monia tekstiviestejä hiljattain tapaamalleen suomalaismiehelle, vain siksi että tämä sattui olemaan uusi. Ei hän varmaan kotona olisi miestä edes huomannut, mutta täällä hän oli uusi ihminen, kaupungissa jossa ei edes asu. Mutta silti joku, jolle puhua, vaikka edes yhden illan.
No comments:
Post a Comment